Uusi tutkimus metsäpölyn tehosta 🔬🦠

Nainen makaa silmät kiinni sängyllä ja pitelee käsissään Moi Forest Multipurpose Cream voidetta

Tuotteidemme sisältämä Re-Connecting Nature™ -mikrobiuute, jonka me moiforestilaiset olemme nimenneet tuttavallisemmin metsäpölyksi, on saanut alkunsa suomalaisten yliopistojen ADELE-tutkimushankkeen myötä. ADELE-ekosysteemihankkeen  tutkimuksissa on todettu, että toistuva altistus luonnon biodiversiteetille laskee tulehdusta edistävien sytokiinien määrää ja vähentää siten riskiä sairastua immuunivälitteisiin sairauksiin. Mikrobiuutetta on aiemmin tutkittu muun muassa solukokeilla (ihmisen immuunisoluilla) sekä vapaaehtoisilla aikuisilla koehenkilöillä Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Poikkeuksellinen metsäpölyraaka-aine on yhä mukana yliopistotutkimuksissa ja uusia tuloksia saadaan edelleen.

Koska monipuolinen mikrobialtistus on välttämätöntä immuunijärjestelmän harjoittamiseksi ja luontoyhteyden ylläpitämiseksi, Re-Connecting Nature™ -mikrobiuute jäljittelee Suomen ainutlaatuisissa luontotyypeissä esiintyviä monipuolisia mikrobiyhteisöjä.

Tampereen yliopistolla on tällä hetkellä meneillään pitkäaikainen vauvatutkimus, jossa tutkitaan mikrobiuutteen tehoa allergioiden ehkäisyssä. Kohta jo kolme vuotta käynnissä olleesta tutkimuksesta* saataneen tuloksia lähiaikoina. 

Myös mikrobiuutetta valmistava Uute Scientific Oy teetti vastikään mikrobiuutteesta tutkimuksen, jossa sen vaikutuksia tutkittiin keinoiholla.

Koe tehtiin keinoihomallilla, jonka päällä oli kolmea eri ihon normaalimikrobiomiin kuuluvaa bakteeria (S. epidermis, C. striatum ja C. acnes). Vaikka normaalisti iholla on huomattavasti enemmän mikrobeja, tämän mallin tarkoitus oli kuvata normaalin ihon tilannetta. Toisessa mallissa keinoiholle lisättiin myös opportunisesti patogeeninen S.aureus -bakteeri, mikä mallinsi tilannetta esimerkiksi atooppisessa ihottumassa.

Kokeessa selvitettiin Re-Connecting Nature -mikrobiuutteen aikaansaamaa vaikutusta ihomallin mikrobiomiin, suojakerrokselle tärkeisiin proteiineihin (4 kpl) sekä sytokiineihin (9 kpl). Sytokiinit ovat mm. immuunijärjestelmän solujen ja epiteelisolujen, kuten ihon keratinosyyttien, tuottamia proteiineja, jotka säätelevät immuunivasteita.

Voidetutkimuksen mukaan uute voisi olla ratkaisu hyvin monenlaisiin iho-ongelmiin. 

Varsinkin atooppista ihottumaa mallintavassa tilanteessa uute laski tilastollisesti merkitsevästi seitsemän tulehdusta edistävän sytokiinin määrää”, kommentoi projektinjohtajana toiminut Johanna Kalmari. 

Uute Scientific Oy kertoo tuloksista näin:

Normaali-ihoa mallintavassa tilanteessa voiteen seassa oleva mikrobiuute laski viiden tulehdusta edistävän sytokiinin (IL-4, IL-12p70, IL-13, TNFα, IFNγ) määrää verrattuna kontrollivoiteeseen.

Atooppista ihottumaa mallintavassa tilanteessa uute laski seitsemän tulehdusta edistävän sytokiinin määrää (edellä mainittujen lisäksi IL-1β, IL-2). Ihon suojakerroksen heikkeneminen on useissa tutkimuksissa yhdistetty korkeaan IL-4, IL-13, TNFα, IFNγ sytokiinien määrään. Näiden sytokiinien määrien lasku tukee ihon suojakerroksen toimintaa. 

Suojakerroksen toiminta ja ihon uusiutuminen alkavat heikentyä iän myötä, ikääntyvässä ihossa on todettu ns. matala-asteinen tulehdus. Myös nuoressa ihossa ihon suojakerroksen toiminta häiriintyy, mikäli ihon mikrobitasapaino järkkyy syystä tai toisesta ja tämä lisää epäsuotuisien sytokiinien määrää. Lisäksi on todettu, että korkea TNFα -sytokiinin määrä estää kollageenin tuotantoa ja korkea IFNγ -sytokiinin määrä estää ihon uusiutumista ja korjaantumista. Näiden sytokiinien määrien vähentäminen siis tukee ihon normaaleja toimintoja, kuten suojakerroksen toimintaa, uusiutumista ja kollageenin tuotantoa. 

Ihon ja kehon mikrobitasapainon ylläpitäminen ja tukeminen on ollut alusta asti Moi Forest -tuotteiden tärkein tavoite. Mikrobiuutteen ohella valitsemme myös muut raaka-aineemme huomioiden tämän näkökulman. Esimerkiksi voiteidemme säilöntäaineet ja niiden pitoisuudet on harkittu tarkkaan. Lisäksi myös tuotteidemme pH auttaa tukemaan ihon normaalia mikrobitasapainoa ja suojakerroksen toimintaa. 

*) Ylen artikkeli tutkimuksesta.

Edellinen julkaisu Seuraava julkaisu